Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

24.11. Talvea pukkaa...

Pitkä, pimeä ja raskas syksy on vihdoinkin kääntymässä talveksi. Parina päivänä nyt on ollut varsin kirpeää pakkasta ja luntakin on sen verran että saattaa jopa jäädä pysyväksi.

Syksy on mennyt hiljaiselon merkeissä, parit konsertit tosin tuli käytyä Tampere-talossa. Niin ja olimmehan me Tuijan kanssa aiemmin syksyllä kulttuuririennoissa isollakirkolla, kansallisoopperassa Taikahuilua katsomassa. Oli se aika komeaa.

Viime lauantaina Tiia vietti valmistujaisiaan: tradenomi siitä sitten tuli.

Paljon oli nelosia todistuksessa, mutta se on kait nykyään ihan hyvä asia.

Juhlat vietettiin äitin luona Mäkipäänkadulla, sinne saimme hyvin mahtumaan parisenkymmentä ihmistä kerrallaan.

Kattauksia oli kaksi: ensimmäisessä kestittiin sukulaiset ja toisessa Tiian ystäväpiiriä.

Kiitokset äitille ja kaikille järjestelyihin sekä leipomisiin osallistuneille.

 

vcvc

22.8. Lomat ohi...

Nyt se kesä taas meni, liian nopeasti kuten ne kaikki aiemmatkin kesät. Lomatkin on kaikki lusittu, matkoja on tehty sekä perheen sisäisesti että perinnematkojen muodossa.

Oulangassa Tuijan kanssa ollessamme kävi paikallinen yritys laittamassa kattomme uusiksi, seuraavassa on kuva matkalle lähtiessämme ja sieltä palatessamme:

Tuossa yläpalkissa näette oikeassa reunassa perheemme tuoreimmat jäsenet: Manuel ja Into. Ne ovat tyttöjen - vanhempien viisaista neuvoista huolimatta - hankkimia Chihuahua-rotuisia minikoiria, tiedättehän sellaisia taskukokoisia.

Näihin kotisivuihin tein suuren investoinnin: melkein tuntipalkkani neljänneksen laitoin likoon, että saisin lisää tilaa käyttööni, joten toivottavasti nyt syksyn mittaan pääsisin jälleen keskittymään tuon sukututkimuksen pariin ja sen hedelmien päivittämiseen tänne sivuilleni.

3.5. Vappu takana
Tuntuu, että aina vaan harvemmin ehtii paneutumaan tämän nettisivunsa ylläpitoon. Mutta tänä keväänä siihen on ollut hyvä syy (avi onko sellaisia oikeasti?): Peräsilta on sitten myyty ja se pitäisi saada tyhjäksi toukokuun loppuun mennessä. Ja äitikin muutettiin Tampereelle tuossa pari viikkoa sitten. Eli puuhaa on riittänyt koko sisaruskaartilla ja lapsilla myös (lapsista kiitos: mistä niin halpaa orjatyövoimaa muualta löytäisi!).

Yksi tätä kotisivuoperaatiota haittaava juttu on se, että tämä suntuubi alkaa olla täynnä. Kun raaskisi laittaa jonkun kympin vuodessa likoon, saisi kyllä tilaa lisää, mutta perusluonteeltaan pihinä ei oikein millään viitsisi. Tosiasia on se, että ennenkuin teen tänne mitään suurempia dokumenttipäivityksiä, mittavia uudelleenjärjestelyitä tarvitaan. Ja kun kesä tulee - eli tietokoneet saavat tyystin unohtua -  siirtyvät päivitykset todennäköisesti syksyn puolelle. Mutta onneksi nämä projektit ovat sellaisia, että niillä ei ole kiire - niinkuin kaikella muulla nykyään tuntuu olevan.

 

8.3. Talvea riittää
Istahdin tähän nenä vuotaen kirjoittamaan pari sanasta. Ei, en minä ole herkistynyt, onpahan vaan nuha päässyt pahemman kerran yllättämään.

Vaikka kaippa sitä voisi herkistyäkin: sukulaisia on lähtenyt taas vihreämmille laitumille, 19. tammikuuta sanoutui Peltosen Veikko irti tästä maailmasta ja 6. helmikuuta vuorostaan tätini Anna luovutti, sitkeästi kotonaan loppuun asti asuen. Molemmat kunnioitettavan iän saavuttaneina.

Ja vielä lisää: Peräsilta on nyt sitten myynnissä ja kiinnostusta on ollut heti ensimmäisinä päivinä. Näyttäisi siltä - vaikka talo ei olekaan aivan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan rakennettu ja tontitkin ovat vähän mitä ovat - että myynti lähiviikkoina on enemmän kuin todennäköistä. Tarvitseeko kukaan vanhoja työkaluja ja vanhoja kirjahyllyjä? Nyt olisi tarjolla.

Sukututkimusaineistoa en vielä ole päivittänyt tänne sivuilleni, kun odottelen vielä muutamia tietoja tietyiltä tahoilta. Mutta kyllä projekti etenee, pikkuhiljaa.

Jotain tehdäkseni olen kuitenkin rustaillut tuollaista sarjakuvaportaalia arkistosivuilleni. Sekin sivusto toivoakseni vielä kehittyy tässä pienin askelin johonkin suuntaan (toivottavasti parempaan!).

Ja sitten vielä muutama kuva Hyppytien talvesta: lumiukkoja on syntynyt hiihtolomalla, toiset luonnollisesti ja toiset hiukan avustaen.

18.1. Vuosi vaihtui...
...ja taisi se vaihtua kymmenkin, ainakin tuossa lukuarvossa.

Nyt on jo kuukauden ollut ns. oikeata talvea, kuten kaikki varmaan ovat jo huomanneetkin. Upeita kuvia saisi luonnosta, jos vain muistaisi ottaa kameran mukaan, mutta löytyy niitä kuvauksellisia kohteita kotipihastakin:

       

Kaivelin muuten tuossa vanhaa kodinkansiota ja löysin sieltä todisteita kriminaalista menneisyydestäni. Kyseessä on sakkolappu, joka on isän nimelle kirjoitettu mutta vikapäänä olin minä itse. Isä nimittäin ajatutti minua ja Tapiota 50-luvun lopun kuplalla - muistattehan, sellainen jossa on kaksiosainen takalasi ja vilkkuina ne viikset ovenkarmissa - ja joku naapurihan meidät käräytti, ajelu kun tapahtui yleisillä teillä. Poliisi syöksähti paikalle ja antoi isälle sakkolapun kouraan, eli siihen sekin huvi sitten lopahti. Minä olin silloin yhdeksänvuotias ja Tapio kymmenen, eli siis aivan normaali autokouluikä.

 

©2018 jukkalamminmaki - suntuubi.com