Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MATKAT 2009

MATKA HAILUOTOON 12.-16.8.2009

Meillä oli Tuijan kanssa vielä lomapäiviä käyttämättä ja päätimme viettää pidennetyn vikonlopun Hailuodossa, Oulun edustalla. Paljon olemme Suomea kiertäneet, mutta tuolle seudulle emme ole koskaan aiemmin eksyneet.

Hailuodon kuvia löytyy Picasan verkkoalbumista.

Säätiedotuksia tarkkaan luettuamme päätimme varata majapaikat etu- käteen ja jättää teltan kotiin. Se osoittautuikin sikäli viisaaksi päätök-seksi, että saapumis-päivänä satoi koko illan, välillä rankastikin.

Onneksi mökki oli tiivis  ja mukava sekä vielä kauniilla paikalla suojai- salla hiekkarannalla. Asuimme vasemman-puoleisen parimökin oikeanpuoleisessa osassa.

Aamu valkeni kauniina, ja lähdimmekin patikoimaan saaren pohjoisosaan, jossa kulki merkitty reitti Sunijärven taukotuvalle. Matka oli noin seitsemän kilometriä suuntaansa, aluksi autokelpoista metsätietä, lopuksi kapeaa polkua joka oli paikoin suopaikoissa veden peitossa.

Metsässä kasvoi uskomattomia määriä pallojäkälää. Ihmettelimme myös maastossa siellä täällä lojuvia erilaisissa lahoamisasteissa olevia puulaatikoita.

Lauantain Marjaniemen luontokeskuksen dokumentista saimme tietää, että Hailuodosta on jäkälää kerätty myyntiin 1920-luvulta asti ja yhä kerätään. Aiheesta löytyy tietoa seuraavasta dokumentista:

www.kirjastovirma.net/hailuoto/elinkeinot/jakala

Jäkälän lisäksi löysimme känkkärää mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, joka oli muotoutunut selvästi itä-länsisuuntaisiksi dyyneiksi, jonkin laajemman dyynin pohjalta pitkänomaisia järvenlampareita ja suota siellä täällä.

Oli myös paljon mustikkaa, vielä enemmän juolukkaa, puolukan raakileita ja variksenmarjoja.

Sunijärvellä oli taukotupa, josta löytyi kamiina ja tuoli sekä pöytä. Se oli meille kääntöpaikkana, ja palasimme lähes samaa reittiä takaisin.

Illalla kävimme saunomassa ulkohuussin kokoisessa rantasaunassa. Ei vaan, pienuudestaan huolimatta se oli aivan kelpo sauna, ja tuli käytyä uimassakin.

Perjantaina luovutimme majapaikkamme ja vietimme Oulussa tutustuen paikallisiin divareihin ja kirpputoreihin. Tosin myöhästyimme minuutilla aamulautasta ja jouduimme odottamaan puolitoista tuntia seuraavaa. Mutta päivä sujui rattoisasti ja tutustuimme myös Oulun kauniiseen kaupunginpuistoon, eli Hupisaariin. Siellä olivat ruusut parhaassa kukoistuksessaan.

Illalla saavuimme Marjaniemen luotokeskukseen, jossa kirjauduimme retkeilymajatyyppiseen huoneeseen vanhan luotsiaseman tiloihin. Se on nykyään yliopiston tiloja ja kesäisin majapaikkana.

Luotokeskuksessa on kalastajasatama, 1800-luvulla rakennettu majakka, luotsiasema sekä vierassatama. Siellä myös tahkoaa aina puhaltavasta tuulesta sähköä jo 90-luvun puolivälissä rakennetut kolme tuulivoimalaa.

Oheinen kuva on otettu majakasta, johon pääsimme tutustumaan lauantaina majakkapäivien aikaan. Tutustuimme myös vanhaan luotsiasemaan, jonka historiasta värikkäästi kertoili entinen luotsi.

Viikonloppu oli kauniin aurinkoinen, tosin aavalta puhalsi jatkuva merituuli, niin ettei päässyt hiki tuppautumaan pintaan, kun kävimme patikoimassa etelämmässä olevan leirintäalueen alapuolella olevalla merkityllä reitillä.

Patikkareitti kiersi pari pientä lampea ja palasimme takaisin läheltä upeaa hiekkarantaa.

Sunnuntaina lähtöpäivänä alkoi pilviä kertyä taivaanrannalle Ruotsin suunnalta. Kävimme kiertelemässä vielä saaren kaakkoisosan umpeenkasvavia sisävesilahtia ja niiden rannoilla olevia lintutorneja. vesilintuja olikin satamäärin, ilmeisesti odottamassa torstaina alkavan sorsastuskauden avajaisia.

Hailuoto oli todella käymisen arvoinen ja sinne jäi vielä senverran paikkoja katselematta että täytynee lähteä uudelleen joskus.


PYÖRÄILYMATKA TURUN SAARISTON RENGASREITILLÄ 20.-27.7.2009

Marja Vääksystä sai talvella kuningasidean lähteä Turun saaristoon pyörällä. Mehän olimme tietysti heti valmiita ja mukaan ilmoittautui myös Marjan sisko Sari sekä Tuijan tuttava Marjo.

Ankaran suunnittelun ja majapaikkojen varaamisen jälkeen kaikki oli valmista viikon 30 matkaa varten. Sari ja Marja ottivat molemmat poikansa, Veikan ja Villen mukaan, tytöt jäivät Äänekoskelle hevosia hoitamaan.

Matkareitti Googlen kartassa on seuraavanlainen.

Lähdimme Äänekoskelta sunnuntaina Sarin autolla, pyörät peräkärryssä. Yövyimme Saarikylissä tarkoituksena lyhentää maanantain ajomatkaa. Maanantaina kohtasimme Marjan ja Villen Sattmarkin kahvituvalla Paraisten eteläpuolella. Sinne jätimme autot, pakkasimme pyörät ja lähdimme polkemaan hiukan uhkaavassa pilvisessä kelissä.

Matka alkoi muuten hyvin, mutta hetikohta Villen pyörästä katkesivat ketjut. Onneksi Nauvosta löytyi ystävällinen pyörävuokraaja, joka toi meille ehjän pyörän ja vei risan takaisin autojen luokse, ja pääsimme jatkamaan matkaa ensimmäiseen majapaikkaan, eli Nauvon keskustassa sijaitsevaan majatalo Marttaan. Pyöräilymatkaa kertyi noin 24km.

Martassa meillä oli kaksi huonetta, naiset toisessa ja minä poikien kanssa toisessa. Siellä kävimme myös varsin ihmeellisessä parvisaunassa: siinä oli aitan parvelle tehty löylyhuone, joka oli jaettu keskeltä väliseinällä niin että miehille ja naisille oli yhteinen, heinäseipäillä erotettu kiuas. Lauteiden alapuolella olivat suihkutilat.

Vaikea selittää, käykää itse katsomassa!

Tiistaina oli lyhyempi matka, alle 20km Korppoon saareen, jonka itäpäässä oli heti seuraava majapaikka Faffas B&B. Siellä meillä oli idylliset aitat majoituksena.

 

<= Täälläkin saimme saunoa ja pojat pääsivät uimaan läheisessä rannassa.

Keskiviikkona hyppäsin bussiin ja hain varmuuden vuoksi huoltoauton, koska tottumattomina pyöräilijöinä meillä itsekullakin oli hiukan kramppeja. Matkan kääntöpiste oli Houtskarin saaren pohjoiskärjessä, Saariston lomakeskuksesta vuokrattu kuuden hengen mökki, josta saimme nauttia näin hienosta auringonlaskusta =>

Torstaina oli ehdottomasti pisin matka ajettavaksi, takaisinpäin tietä pitkin lähes 50 km ja poikkeamisten kanssa varmaan lähes 60 kilometriä. Sitä lievensimme jättämällä pyörät Korppoon keskustaan ja ajamalla autolla katsomaan  Rumarin näkötornia sekä Korpoströmin saaristokeskusta.

<= tuon vaatimattoman ruusun näimme matkalla. Melkein yhtä hieno kuin Tuijan ruusut!

Saaristokeskuksessa oli tuollainen kapine, kymmenen pistettä joka tietää mikä se on =>

Viimeinen majapaikka pyöräreissulla oli Nauvon saaressa oleva Grännäs B&B. Se on hiljattain kunnostettu B&B sekä hotelli, josta saimme kolme tilavaa huonetta (minulla ja Tuijalla oli lähes 30 neliön huone ihan vain kahdestaan. Sinne melkein eksyi!).

Illalla  taas saunomista ja uimista.

Perjantain etappi oli vajaa 30 km takaisin lähtöpisteeseen. Vettä satoi heti aamusta lähtien, joten pyöräilijät kastuivat varsin totaalisesti. Onneksi seuraavat kaksi yötä olimme paikoillamme Paraisten Solliden Campingalueella, jossa meillä oli ylellinen kaksikerroksinen mökki varattuna. Siellä saimme rauhassa kuivatella vaatteitamme ja pojat viettivät kaksi iltaa saunoen ja uiden erinomaisella rannalla, jossa oli mm. hyppytasot.

Lauantaina Marjalla oli sovittua menoa Turussa ja me muut lähdimme käymään katsomassa keskustassa purjelaivoja Tall Ship's Race tapahtumaan. Siellä oli kuitenkin niin paljon ihmisiä liikkeellä, että lähdimme pikaisesti pois.

Kävimme myös Stentorpin lammastilalla, jota emännöi Jill Christiansen. Siellä hänellä on villa- ja turkistuotteita sekä käsityönäyttely.

 

Illalla kiertelin Tuijan kanssa vielä Paraisten vanhaa kaupunkia, josta löytyi hienoja vanhoja taloja ja kujia.

Sunnuntaina sitten koitti kotiinlähdön aika. Se meinasi tulla ongelmaksi, sillä Veikka kehitti jostain massiivisen vatsataudin ja oksensi pitkin aamua. Onneksi hän matkalla hiukan tokeni, joten auton matot tahriintuivat vain hiukan.

Kaiken kaikkiaan todella hieno reissu. Kaikissa majataloissa ja B&B paikoissa saimme erinomaisen aamupalan ja matkalla löytyi aina paikkoja joissa voi syödä. Majapaikat kannatti todellakin varata etukäteen, ihmisiä oli paljon liikkeellä. Mutta toisaalta jos olisi lähtenyt teltan kanssa, niin pieniä leirintäalueita oli aina saarien kärjissä lossirannan lähellä.

Matkaa tuli kaikenkaikkiaan n. 150 kilometriä, eli keskimäärin 30 km päivälle. Ehkä ensikertalaisille olisi voinut olla lyhempiä etappeja, mutta kaikki selvisivät hengissä kotiin.

©2018 jukkalamminmaki - suntuubi.com