Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

19.11. Talvi oli ja meni...
Talven tuntua oli jo mukavasti ilmassa ja maassakin, mutta niin se taas kääntyi harmaaksi vesikeliksi ja lumesta on muisto vain jäljellä.

Tässä on ollut välillä nuorten syyslomatkin, jolloin saimme taas taloon elämää pitkästä aikaa. Tiia oli vähän pidempäänkin kun joutui luopumaan viisaudenhampaistaan.

Minä olin poikien kanssa Oulangan laitamilla vajaan viikon lokakuun viimeisellä viikolla. Se ei ollut varsinaisesti perinnematka -  se jäi tekemättä kun kaikille ilmeni jotain yllättävää kesällä - mutta olipahan kuitenkin sellainen tynkämatka. Meillä oli mökki vuokrattuna ja teimme sieltä päiväseltään kävelyreissuja mm. pienelle karhunkierrokselle ja Oulangan kanjonille. Keli oli loistava, jatkuvasti muutaman asteen pakkanen ja vajaa kymmenen senttiä lunta. Pojat pääsivät jopa pilkillekin. Muutamia kuvia löytyy täältä.

Rouvan kanssa vähän puuhastelimme erään kirjahyllyn kimpussa. Kyseessä on Tuijan isän, Maurin joskus kihlajaisaikanaan tekemä hylly, joka on meillä seurannut monta muuttoa mukana. Hioimme ja maalasimme sen uudelleen ja sijoitimme vierashuoneeseen. Seuraavassa on kuvat hyllystä työn alla ja valmiina paikallaan.

 

 

6.9. Syyskuu tuli yllättäen
Niin se on jo viikko syyskuuta matkattu, lämpimissä keleissä mutta syksyn tuntu vaanii jossain aamukosteuden hämyssä.

Viime muistiinpanosta on jo paljon ehtinyt tapahtua:

  • kävimme kauniina lauantaina 8. elokuuta äitin ja Tiian kanssa Hämeenlinnassa tutustumassa taidemuseon näyttelyyn Heijastuksia, taiteen peiliaiheita. Se sekä muut taidemuseon muuttuvat ja pysyväisnäyttelyt ovat näkemisen arvoisia.

Samalla reissulla kävimme myös Aulangolla, puistossa sekä näkötornissa -  tai oikeastaan näkötornissa kävin minä Tiian kanssa, muut eivät jostain syystä halunneet kiivetä noita muutamaa askelmaa!

Valokuvia tuosta reissusta löytyy tästä osoitteesta.

  • Tuijalla ja minulla oli hiukan lomia pitämättä ja lähdimme käymään Hailuodossa. Moninaisten kesälomareissujemme aikana ei ole koskaan tullut käytyä tuolla suunnalla ja nyt ajattelimme korjata tuon puutteen. Selostus reissusta on matkat alisivulla.
  • Elokuun viimeisenä sunnuntain oli sitten suuri tapahtuma: Myllylän suvun sukujuhla Velaatan työväentalolla. Yli 80 ihmistä oli tulossa ja minut oli kutsuttu pitämään esitys sukututkimuksesta ja Myllylän suvun historiasta.

Niin tapahtuma pidettiin onnistuneesti ja minäkin yritin parhaani mukaan selviytyä velvollisuudestani. Selostus tapahtumasta sekä tapahtuman aineistoa löytyy täältä.

 

 

30.7. ...hetkinen, kesä on jo kohta ohi!
...niin ne vain menivät kesälomat, ettei huomannutkaan. Eikä ole tullut yhtään päivitettyä tätä sivustoakaan. Mutta kesällä ei sitten lainkaan viihdy tietokoneen ääressä, nyt kun vielä oli suhteellisen kauniit kelitkin. Töissä saa tuijotella ruutua aivan liiaksikin.

Mutta, siihen kesään: pakenin taas Tampereen seudulle loman ensimmäisiksi kolmeksi viikoksi. Tänä vuonna pääsin käymään taas Vammalassakin (tai mikä Sastamala se nykyään on...) vanhan kirjan päivillä ja viikonlopusta jatkoimme pariksi yöksi telttailemaan Jämsänkosken leirintäalueelle, minä sekä Tuija ja Tiia. Mukavaa oli edes noin lyhyesti taas majailla teltassa.

Muuten lomalla tuli oltua pari yötä Teiskossa, laitoimme Erkin kanssa muutaman koivun nurin ja korjasimme sen koristetuulimyllyn rikkinäisen lavan. Teiskossa olivat myös kokoontuneet äiti ja sisaruksensa suunnittelemaan ensikuista Myllylän suvun sukujuhlaa.

Viimeiseksi viikoksi pitikin sitten vaihtaa paikkakuntaa, kun lähdimme viikoksi pyöräilemään Turun saaristoon. Siitä on kertomus tuolla matkat 2009 sivulla.

4.5. Kesä tulee kovaa vauhtia...
...tai siltä se näytti vappuviikonloppuna. Nyt tulee vettä ja on koleata, hiukan syksyisen näköistä. Mutta ehkäpä ne puunlehdet nyt innostuvat työntymään esiin.

Vappuviikonlopun olin taas Treen suunnalla, Tuija jäi tienaamaan ettei minulta matkarahat loppuisi kesken. Vapunpäivänä kastoin talviturkkini Lauttajärven rannassa, vesi oli raikasta, jäät kun olivat lähteneet edellisenä päivänä. Lauantaina sama toistui Roineen rannalla, jossa myöskin saimme laiturin järveen ja veden taas virtaamaan putkea pitkin. Minä turvauduin Tapion kyyteihin ja majailin Tiian luona: sitä joskus tuntee itsensä pummiksi.

Pääsiäisen jälkeisellä viikolla olin myös Treella käymässä: keskiviikkona vietin koko päivän maanmittauslaitoksen mikrofilmejä tutkien: tulokset olivat varsin laihat, mutta sain kuitenkin joitain dokumentteja käsiini Myllylän lohkomisesta jälkipolville: näitä dokumentteja saamme jossain vaiheessa nähdä täällä sivuillani.

Tuon samaisen viikon perjantaina vuorostani olin seurakuntakeskuksessa niinikään filmejä tutkimassa. Tarkoituksena oli tarkentaa erityisesti Myllylän sukuhaaran vaiheita 1800-1900 lukujen taitteessa: tästä kuulemme lisää elokuun lopulla.

24.3. Mopokisoja ja synttäreitä
Takana onkin tapahtumarikas vaihe: valoja, kisoja ja synttäreitä.

Perjantaina 27. helmikuuta oli Niinisalossa Laurin vala: hänestä tuli tykkimies ja ilmeisesti jatkossa säämies. Paikalla oli kuulemma 5000 vierasta ja kaikille riitti hernesoppaa.

Viikot 11 ja 12 olin pakkolomalla, se kun on muotia nykyään. Olin tuolloin ensimmäisen viikon äitiä vahtimassa ettei hän innostu painonpudotuksestaan. Jälkimmäisen viikon lojuin Tiian kämpillä ja kartutin kirja- ja sarjakuvavalikoimaa kirppiksiltä ja divareista.

Ensimmäisenä viikonloppuna Vahannan nuorisoseura tai mikälie järjesti äitin takapihalla mopokisat nimeltään Peltokerroin. Siinä oli enimmäkseen vanhoja tuntureita ja solikoita; toiset vakiokuntoisina ja osa viritettyjä. Sarjoja oli lapsille, naisille, vakiomopoille, viritetyille sekä erikseen julkkissarja jossa oli mm. Mustajärven Pate mukana. Päivä oli mitä hienoin ja katsojia oli koko tienoo täynnä; makkara teki kauppansa.

   

Mikkekin oli mukana ja johti vakiomopojen finaalia viimeiselle kierrokselle asti, jolloin valitettavasti mopo hyytyi tuottaen neljännen sijan lopputulokseksi. Mitali tuli kuitenkin.

Viime lauantaina oli sitten Anna-tädin 80-vuotissyntymäpäivät, jotka Päivi ja Pirjo ansiokkaasti järjestivät Päivin kämpillä. Siellä näki harvinaisia sukulaisia joita ei ole nähnyt vuosikymmeniin. Kiitos Pirjon poppoolle hienoista juhlista.

Ja sunnuntaina sitten pääsin tutustumaan pikkupalatsiin, jossa oli Raijan 70-vuotisjuhlat. Siellä oli koolla hiukan isompi ryhmä sukulaisia sekä Raijan vanhoja työtovereita ja ystäviä historian varrelta. Kerrassaan upeat puitteet juhlille.

 

 

17.2. Paukkuvaa pakkasta
Havaitsi juuri, että olen ollut huono ihminen: ainakin siinä mielessä että on kulunut jo puolentoista kuukautta tätä vuotta enkä ole saanut mitään kirjoitettua tänne sivuilleni.

Mitähän sitä oikein on tapahtunut... mietitäänpäs oikein: ainakin hankimme tammikuussa ilmalämpöpumpun, tuossa se on puhissut olohuoneen seinällä lämmintä ilmaa. Kiinnostavaa nähdä, paljonko sähkönkulutukseen on vaikutusta.

Tuijan kanssa kävimme Mikkelissä katsomassa Martta Wendelinin näyttelyä: kirjakuvituksia, Kotilieden kansia, maalauksia viime vuosisadan alkupuoliskolta. Tulee muistoja mieleen. En uskalla laittaa valokuvia tähän, ettei kukaan kopiosuoja-aktivisti nosta äläkkää.

Ensi viikolla alkaa talvilomaviikko, itse olen töissä, mutta nuoret toivottavasti pääsevät tänne rauhoittumaan. Ja perjantaina onkin Laurin valatilaisuus Niinisalossa, täytyy mennä katsomaan nuorta miestä armeijan harmaissa.

 

 

©2018 jukkalamminmaki - suntuubi.com